Dumbo – Ensikokemus

Oi Dumbo! Tuo erikoinen elefantti, joka opetti minulle lapsena erilaisuuden merkityksen. Dumbo kuuluu niihin elokuviin, jonka tiedän nähneeni, mutta en siitä muista juuri muuta kuin lentokyvyn antavat korvat ja vaaleanpunaiset norsut.

Dumbo, Timotei ja varikset lentävät

Ei muuta kuin lennetääs kattoon kuin elefantti konsanaan ja selvitellään millaisia säväreitä tämä klassikko näin aikuisiässä antaa!

Sirkus tuli kaupunkiin!

Elokuvan alku poikkeaa tähän asti näkemistäni Disneyn klassikoista siten, että siinä on reilun mittaiset alkutekstit eikä tällä kertaa lueta kirjaa. Ehkäpä sillä yritetään tehdä tarinasta hieman todellisempaa.

Dumbo-elokuva

Ja heti perään tuli ahaa-elämys kun hoksaan mistä “haikara tuo vauvan” -muistikuvani ovat tulleet. Peukaloisen retket taisivat myös vihjailla vauvojen ja haikaroiden yhteydestä, mutta tämä kohtaus on jäänyt voimakkaasti mieleeni.

Animointi ja piirrosjälki

Mitäpä elokuvan ulkonäöstä voi sanoa. Se on totutun laadukasta. Ehkä piirrosjälki on hieman yksinkertaisempaa eikä taustat ole niin yksityiskohtaisia kuin Lumikissa ja Pinocchiossa.

Animointi on tietysti todella korkealaatuista ja soljuvaa. Hahmot ovat todella ilmekkäitä ja selvästikin elokuvassa on panostettu persoonien kuvaamiseen liikkeiden ja eleiden kautta puheen ja taustatarinoiden sijaan.

Sirkuksen liikkumista kuvataan tyylitellyllä miniatyyrijunalla. Toisena tämän elokuvan erityispiirteenä sirkuksen työntekijät kuvataan suurimmaksi osaksi kasvottomina tai varjokuvina. Kolmas erikoisuus on jokaisen lapsen takaraivoon piirtynyt vaaleanpunaisten norsujen tanssi. Tanssikohtaus tuo mieleen Fantasian ja sen musiikkikohtaukset.

Tarina

Dumbon tarinan voi kertoa helposti yhdessä kappaleessa. Sen pääteemoina ovat erilaisuuden hyväksyminen ja omien vahvuuksien tunnistaminen. Se opettaa myös, että naurajille kostaminen yleensä aiheuttaa enemmän ongelmia ja että on parasta keskittyä kehittymään siinä omassa jutussa.

Dumbon koskettava tarina saa Timoteinkin kyynelehtimään.

Tunnin pituus on mielestäni oikein sopiva. Siihen mahtuu paljon aikaa fiilistelylle, mutta tarina pysyy vielä hyvin kasassa.

Hahmot

Dumbo

Dumbon puhumattomuus tuntuu oudolta päähenkilölle, mutta kaikki kerrotaan mainiolla ilmeikkyydellä. Kannattaa kuitenkin muistaa ettei päähenkilön puhumattomuus ollut elokuvan teon aikaan mikään outo juttu. Disneyn väki oli tehnyt monia lyhäreitä ennen kuin Walt päätti kokeilla ääntä teoksissaan. Kaikki kerronnallisuus perustui siis vain hahmojen ilmeikkyyteen.

Dumbossa on paljon Pinocchiota. Hän ei varsinaisesti itse päätä tehdä jotain vaan kaikki toiminta tapahtuu jonkun toisen aloitteesta. Lapselle se on tietysti ymmärrettävää. Dumbon onneksi hän saa ystävän Timotei-hiireestä.

Timotei

Timotei on selvästikin kokeneempi kaveri ja hänellä riittää ideoita ongelmaan kuin ongelmaan. Jos Dumbo muistuttaa Pinocchiota, Timoteissa on paljon Samu-Sirkkaa. Timotein luonne on kuitenkin hieman positiivisempi ja hän pyrkii näkemään asioiden hyvät puolet. Samuhan oli hieman epävarmempi itsestään. Timotei taas tietää mitä tekee, tai ainakin sellaisen vaikutelman se antaa.

Varikset

Ajattelin lapsuudesta että sarjan varikset olisivat olleet kiusankappaleita, mutta kaikesta nauramisestaan huolimatta ne olivat hyvin sympaattisia hahmoja, joiden pilkka johtui ajattelemattomuudesta. Lopultahan niistä oli iso apu Dumbon taitojen löytymisessä.

Muut hahmot

Sirkukseen sopivasti kaikkia hahmoja yhdistää halu menestykseen. Osa hakee sitä omin avuin ja osa toisista hyötymällä. Ne jotka eivät menestystä löydä, kuten muut norsut, ne keskittyvät esittämään olevansa jotain.

Ja ai niin! Elefantit on tehty kumista.

Tunnelma

Elokuva on tunnelmaltaan kaunis kaikesta surullisuudestaan huolimatta. Mielestäni parhaimmat kohtaukset olivat Dumbo ja hänen emonsa väliset hetket. Pesukohtaus ja kärsällä keinuttelu saavat joka kerta ihon kananlihalle. Sitä se vanheneminen teettää…

Se kuuluisa juoppokohtaus oli lapsuudesta jäänyt mieleen ahdistavana tapauksena. Nyt se oli hieman huvittava ja kaiken Fantasia-trivian jälkeen jopa vaikuttava kun miettii että millaisia tehosteita sen on täytynyt vaatia.

Yhteenveto

Kaiken kaikkiaan Dumbo on tunnelmallinen ja hyvä pieni elokuva, jossa on paljon sellaista mitä ei muissa elokuvissa näe. On todella erikoista huomata kuinka erilaisia elokuvia Walt on onnistunut tekemään. Näissä elokuvissa on paljon Disneylle tyypillisiä ominaisuuksia, mutta jokainen niistä seisoo omillaan.

Ainoa hieman ihmetystä herättävä piirre on elokuvan pituus, mutta toisaalta sitä ei oikeastaan kaipaakaan enempää. Tiiviys on tässä tapauksessa iso etu.

Minusta Dumbo on klassikko-statuksensa ansainnut ja uskallan sitä suositella ihan kaiken ikäisille. Vaikka tietyt stereotypiat eivät menisi tämän päivän tuotannosta läpi, on Dumbo aikaa kestävä teos. Tuskin Disneyn kohdalla mitenkään yllättävä lausunto, vai mitä?

Mitä sinä pidät Dumbosta?

Ystäväsi,

Guf

Share
Tweet
Pin
+1
Share