A New History of Animation (2016)

Monelle animaation historia alkaa Disneyn mustavalkoisista lyhytelokuvista. Näin itsekin ajattelin pitkään vaikka tiesin, että vuoden 1920 aikoihin pyöri muitakin suosittuja teoksia. Syksyllä 2019 sain käsiini Maureen Furnissin kirjan A New History of Animation (2016) ja se mullisti käsitykseni siitä mistä animaatio sai alkunsa.

Kirjaa koskeva linkki on kumppanuuslinkki, eli saan pienen osuuden jokaisesta sen kautta tehdystä myynnistä. Linkin kautta ostaminen ei maksa sinulle ylimääräistä, mutta minä kiitän, koska saan katettua sillä hieman Animaahis-sivuston ylläpitokuluja. Omistan kyseisen kirjan itsekin, enkä suosittele mitään mitä en ole itse ensin kokeillut.

A New History of Animation (2016) – Paljastuksia animaation historiasta

Bongasin kirjan ystäväni suosituksesta ja päätin hankkia sen oitis. Pidän historiasta ja minua on aina kiehtonut se miten asioista on tullut sellaisia kuin ne nyt ovat. A New History of Animation lupasi kirjan kuvauksessa tarkastella sitä miten kulttuuri, politiikka, talous ja taide muovasi animaatiosta sen millaisena sen nykyään tunnemme. Minua ei tarvinnut sen enempää houkutella ostoksille. Juu, olen nörtti.

Kirja avaa animaation historiaa ihan kivikaudelta saakka. Luit aivan oikein. Kivikaudelta saakka. Tosin kivikaudessa ja antiikin ajoissa viivähdetään vain hetki ja pian päästään 1800 -luvun loppupuolelle, jolloin filmin aikakausi alkoi. Kirja koostuu kuudesta isommasta kokonaisuudesta, joiden sisällä aihe kohdistetaan tarkemmin. Esimerkiksi neljä lukua sisältävä kakkososio on nimeltään ”Early Animation”. Sen ensimmäinen luku on nimeltään ”Animation as Modern Art”, jossa käsitellään modernin taidesuuntauksen vaikutusta animaatioon. Luvun sisällä on taas kappaleita, joissa tarkastellaan yksittäisten tekijöiden, studioiden ja menetelmien töitä luvun teeman näkökulmasta. Selitykseni oli ehkä hieman vaikea, mutta kirjaa on kuitenkin todella helppo seurata.

Uusia näkökulmia

Alkuun animaatio oli vain osa showta

Ensimmäinen uusi oivallukseni liittyy ihan kirjan alkumetreille. Animaatio sai nimittäin alkunsa esityksistä, joissa esityksen johtaja toimi kertojana ja käytti kuvaa visualisoimaan tarinaansa. Mukana saattoi olla musiikkia, joka tuli erillisestä soittimesta tai jonkun muun soittamana. Tästä johtuen ensimmäiset animaatiot olivat osa esiintyjän omaa showta, joka esitettiin livenä. Animaatio oli luonnollisesti taltioitu filmille ja esiintyjä toimi vuorovaikutuksessa yleisön kanssa joko filmillä tai elävänä.

Esimerkiksi vuonna 1900 julkaistu The Enchanted Drawning, oli animaatio, jossa taiteilija piirsi hahmoja filmin sisällä. Elokuvan tarkoitus oli luoda illuusio taikuudesta, joka myös oli tuolloin hyvin yleinen teema esityksissä. Winsor McCay taas loi dinosauruksen nimeltä Gertie, joka teki animaatiossa käskystä erilaisia temppuja. Alkuperäinen teos toimi siten, että Winsor itse komensi Gertietä valkokankaan edessä ja yleisön hämmästykseksi piirroshahmo totteli.

Tästä esitystavasta johtuen tehtiin animaatioita, joissa taiteilija itse oli jollain tavalla pääosissa. Jopa Walt Disneyn ensimmäiset työt olivat lyhäreitä, joissa hänet itse nähdään piirtelemässä satiiriaan.

Animaatio on vaikuttanut voimakkaasti taiteeseen

Animaatio on vaikuttanut voimakkaasti miltei kaikkiin taidemuotoihin, joita nykyään tunnemme ja kirja luo linkit niihin hyvin. Alkuun animaatiot olivat kokeiluja siitä mitä liikkuvalla kuvalla voidaan tehdä, mutta viimeistään Disneyn Fantasia näytti miten vahvasti eri taidemuotoja animaatioon saattoi liittää. Toisen maailmansodan jälkeen jopa tunnetut kuvataiteilijat tekivät omia animaatiokokeilujaan ja silloinen modernismi otti kokeiluista paljon vaikutteita. Tietysti vaikutteet toimivat toisinkin päin ja varhaiset UPA:n ja Warner Brosin animaatiot ovat tuosta symbioosista hyviä esimerkkejä.

Kirja esittää yhteyksiä myös peli- ja musiikkiteollisuuteen. Pelit ovat kärjistetysti interaktiivisia animaatioita, koska niiden kaikki liike on keinotekoisesti tuotettua. Musiikkiin saa yhteyksiä hieman hakea, mutta esimerkkejä löytyy läpi historian ihan vaudeville-esityksistä Fantasiaan ja Yellow Submarinesta Music Televisionin popkulttuuria muovanneisiin ilmiöihin.

Kirjan negatiiviset puolet

Vaikka kirja on todella kattava teos laadukkaine sivumateriaaleineen ja kauniine värikuvineen, niin löytyy siitä myös pari miinusta.

Kirja on historiankirja ja se pyrkii antamaan kuvaa koko animaatiohistoriasta. Valitettavasti se on vanhentunut heti julkaistuaan, koska uutta historiaa syntyy jatkuvasti. Mitä enemmän historiaa kertyy, sitä vaikeampi tällaisia teoksia on luoda ilman, että joudutaan yksinkertaistamaan asioita. Yksi ratkaisu siihen voisi olla se, että tarkastellaan joko yksittäistä genreä tai ajanjaksoa syvällisemmin per teos.

Toinen kirjan ongelmista liittyy edelliseen. Hyvä esimerkki tästä on pelejä käsittelevä osio. Ymmärrän hyvin animaation ja pelien yhteyden ja minusta pelien kuluttajana oli kiva, että asia nostettiin esille. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että samalla yritettiin selittää myös pelien historia. Osassa kappaleissa luotiin linkki animaatiomaailmaan, mutta liian monessa selitettiin vain kuinka suuri hitti Guitar Hero oli ja paljonko mobiilipelisarja Bejeweled tekee rahaa. No, täytynee muistaa, että kirja on tarkoitettu myös opiskelumateriaaliksi yliopistoille ja toimii samalla yleissivistävänä. Ehkäpä pelit haluttiin pitää osana opetussuunnitelmaa. Kirjailija toimii kuitenkin opettajana ja luennoitsijana.

Kenelle kirja sopii

Kirjaa voi suositella kaikille animaatioharrastajille, jotka ovat kiinnostuneita saamaan kattavan läpileikkauksen animaation historiasta. Sen kautta voi myös bongata sellaisia animaatioita, joista ei ennen tiennyt ja tutkia eri aikakauden teoksia analyyttisemmästä näkökulmasta. Itse esimerkiksi innostuin etsimään lisää tietoa 1900-luvun vaihteen animaatioista ja niistä olenkin jo pari artikkelia kirjoittanut. Kannattaa siis pysytellä kuulolla!

A New History of Animation (2016) - Animaatio kommunistisissa maissa

Tietyn genren tai aikakauden fanille kirjan sisältö on ehkä liian suurpiirteistä. Esimerkiksi animen käsittely on saatu mahdutettua kahdeksaan aukeamaan. Vaikka itämaisesta animaatiosta voi löytää juttuja pitkin kirjaa, on kahdeksan aukeamaa todella vähän niinkin kattavasta aiheesta. Siksi kirjaa voi pitää lähinnä hyvänä yleissivistävänä teoksena.

Mikäli kiinnostuksesi kirjaan heräsi, voit ostaa sen täältä. Jos olet kirjan jo lukenut, niin mitä mieltä olit siitä? Saitko siitä jotain yksittäisiä oivalluksia? Voitko suositella sitä muille?

Ystäväsi,

Guf

2 thoughts on “A New History of Animation (2016)

  • Anna K-T

    Uuuuu! Tämä kuulostaa kyllä todella mielenkiintoiselta kirjlata! Lisäänpä sivun kirjanmerkkeihin, jos pyytäisin sitä vaikka joulupukilta loppuvuodesta. 😉

    • Guf

      Kiva, että kirja herätti kiinnostuksesi 🙂 Amazonista ja Bookdepositorysta sen saa halvimmalla, mutta kun mukaan lisätään postikulut, niin Adlibris taitaa kokonaiskustannuksin olla edullisin. Monesta paikasta se kuitenkin näyttäisi löytyvän 🙂

Keskustele artikkelista!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: