Loader image
Loader image
Back to Top

Maa aikojen alussa – Ensikokemus

Animaahis > Ensikokemus  > Maa aikojen alussa – Ensikokemus

Maa aikojen alussa – Ensikokemus

Yksi merkittävimmistä animaatio-kokemuksistani lapsena oli Maa aikojen alussa. Muistan kuinka menimme kaverini kanssa elokuvateatteriin sitä katsomaan ja sen jälkeen ei pitkään aikaan muusta puhuttukaan. En paljoa noista ajoista muista, mutta kyseisen elokuvan tunnelmat ovat jääneet vahvasti elämään. Minulle olikin itsestään selvyys hankkia tämä klassikko kokoelmiini näinkin varhaisessa vaiheessa.

Elokuvan arvosta itselleni kertoo paljon se, että tunnen jännitystä sen laittamisesta levyasemaan ja painaessa play-nappia.

ENSIFIILIKSET

Heti alussa elokuvan animaatiosta näkee kuinka laadukkaasti se on tehty. Harmi ettei sitä ole tämän paremmin restauroitu, koska rakeisuuden näkee nyt selvästi. Onneksi kuvasuhde on tuotu laajakuva-aikaan, mutta värejä olisi voitu parantaa ja rakeisuutta poistaa, kuten Disney-klassikoille on tehty. Kuva ei kuitenkaan ole epäselvää, joten tämä ei ole pois katselukokemuksesta. Joku voisi jopa todeta, että se lisää nostalgiaa.

Alussa myös selviää ettei tässä elokuvassa pelleillä. Maa aikojen alussa alkaa kohtauksella, jossa vedessä uiskentelva pieni otus yrittää napata suihinsa vielä pienempää otusta. Yhtäkkiä pimeydestä ilmestyy kuitenkin isohampainen peto, joka napsauttaa leukansa kiinni saadakseen ne kaksi pienempää suihinsa. Elokuva ei yritä peitellä elämän raadollisuutta millään tavalla ja ehkä se olikin syy miksi se jäi niin vahvasti mieliin.

Nimet Pikkutassu ja Terävähammas soittelevat nostalgia-hermojani ja alun hellyyttävät tutustumiset ihastuttavat edelleen. Myöskin se kuuluisa kohtaus, jossa Pikkutassu menettää äitinsä, on edelleen vaikuttava. Se on mielestäni jopa koskettavempi kuin Bambin äidin menetys. Ehkä siitä syystä, että tällä elokuvalla ei ole niin ikonista statusta ja sitä ei osaa odottaa samala tavalla. En tiedä.

ULKOASU

Maailma on tässä elokuvassa kovin synkkä. Kaikki on kovin harmaata ja ruskeaa, varsinkin kun se vähäinenkin vihreä ja sininen ovat hävinneet. Niitä sopii odottaa vasta Suuressa laaksossa. Onneksi väripalettiin on saatu mukaan auringon tuomat värit. Ilman sitä elokuva saattaisi olla todella raskasta katsottavaa. En jostain syystä ole koskaan juuri pitänyt sellaisista elokuvista, jotka ovat todella tummia ja vesisateen piiskaamia. Ehkä se johtuu siitä, että silloin kuvasta on todella vaikea saada selvää ellei ole elokuvateatterissa.

Eri dinosauruslajeista nähdään nopeita vilahduksia, mutta pääosissa ovat viisikon lisäksi Terävähammas.

Kohtaus, jossa nähdään useita pieniä dinosaurus-lajeja, muistuttaa kovasti Bambin kohtausta, jossa metsän väki tulee katsomaan tuoretta prinssiä.

Dinosaurukset on onnistuttu kuvaamaan hienosti. Sauropodien kaulojen koot pistivät erityisesti silmään. Siis positiivisessa mielessä. Kun Pikkutassun äiti kääntyy kohti lastaan, niin huomaa kuinka kaukana sen pää oli. Olemassa olevien eläinten liikkeet ovat helpompi animoida, koska niitä pystyy seuraamaan. Dinosaurusten kohdalla liikkeet ovat käytännössä arvattava ja kokeiltava mikä liike vaikuttaisi uskottavalta. Kertaakaan minulle ei tullut sellaista oloa, että näiden otusten liikehdintä olisi jotenkin outoa.

Pitkäkaulojen massiivinen koko ja paino välitetään pitkillä ja hitailla kohtauksilla.

Tai no, poikkeuksena pitää mainita Terävähammas. Se tuntui heti turhan kulmikkaalta ja kömpelöltä, mutta ehkä se johtuu vain siitä, että olen vasta katsonut tyrannosauruksiin liittyviä dokumentteja, joissa esitellään uusinta tietoa niistä. Nykyään vallitsevan teorian mukaan dinosaurukset yleensäkin olisivat olleet värikkäämpiä ja karvaisempia (tai ainakin sulkaisempia) kuin mitä on aiemmin oletettu.

HAHMOT

Hahmot ovat onnistuneita. Jokaisella on selkeä luonteenpiirre ja ne käyttäytyvät niiden mukaisesti. Erityisen koskettava kohtaus on kun kaverukset käyvät yöpuulle ja käpertyvät toisiinsa. Pienessä kohtauksessa välitetään kuinka tärkeitä ne ovat toisilleen, mutta samalla nousee esille ne ennakkoluulot, jotka vaikeuttavat yhteiseloa. Elokuva oli yllättävän lyhyt, mutta siitä huolimatta siinä onnistutaan esittämään ryhmädynamiikkaa ja hahmojen taustatarinaa uskottavasti.

Hahmoista tulee monesti mieleen Bambi ja ainakin sen enkkuäänet. Hahmojen äänet muistuttavat Bambin lapsihahmojen ääniä. Erityisesti Alli on kuin Rumpali kaikessa välittömyydessään ja energisyydessään.

LOPPUFIILIKSET

Elokuvan lyyhyydestä on etua. Minua animaatioissa väsyttää yletön kohkaaminen, kuten olen tainnut jo useaan otteeseen mainita. Se ei muuten haittaa, mutta se tuppaa olemaan kovin tylsää. Tässäkin elokuvassa on toimintaa ja kohellusta, mutta lyhyytensä ansioista se ei käy puuduttavasti. Toiminta on tässä perusteltua. Kun vastaavasti mukana on herkkiä kohtauksia sisältäviä suvantovaiheita, noin tunnin katselusta jää todella tasapainoinen fiilis.

On todella vaarallista katsoa elokuvia, jotka ovat lapsena tehneet ison vaikutuksen, koska uusin silmin katsottu kokemus voi pilata nostalgian. Samaa pelkäsin nytkin, mutta ilokseni on pakko sanoa ettei omat muistoni menneet pilalle. Tunnelma oli voimakasta ja tarina oli tarttuva. Erityisen vaikuttavaa oli huomata kuinka suuria asioita tässä elokuvassa käsiteltiin ilman, että lapsen mieli olisi mennyt jotenkin rikki. Terävähampaan auki rävähtävä silmä ja Pikkutassun äidin kuolema ovat keskustelupalstojen mukaan aiheuttaneet traumoja, mutta niiden ansioista elokuvasta tulikin niin suosittu.

Suosio taisi räjähtää käsiin, koska jatko-osia on Wikipedian mukaan jopa 13 kappaletta! Itse en muista nähneeni edes kakkososaa, mutta ymmärtääkseni ne eivät yllä tämän ensimmäisen elokuvan tasolle. Se onkin hyvin ymmärrettävää, koska ainakin minä pidin tästä elokuvasta juuri sen selviytymiselementin vuoksi. Paikallaan ei voi enää pysyä ja muutos on väistämätön. Vaikeaa nähdä miten sama tunne säilyy kun kaverukset ovat jo Suuressa laaksossa ja asiat ovat jo hyvin.

BLU-RAY -JULKAISU

Suurin pettymys tulee elokuvan blu-ray -julkaistusta. Se sisältää vain itse elokuvan. Asetuksia on kiitettävästi, sillä kaikki kielet mitä kuvitella saattaa on edustettuna niin tekstityksissä kuin dubbauksissa. Siitä iso plussa. Valitettavasti mitään lisäsisältöä ei ole. Se on sääli sillä minua olisi kiehtonut kovasti kuulla lisää Don Bluthista ja tämän elokuva teosta. Entisenä Disney Studion animaattorina Don Bluthin piti peitota Disney George Lucasin ja Steve Spielbergin avustuksella, joten taustalla on hienoa draamaa.

Julkaisun mukana tuli koodi digitaalista versiota varten, mutta koodin lunastaminen onnistuu sivuston mukaan vain USAssa ja Kanadassa. Tosin erään sivuston mukaan tämä koodi olisi mennyt vanhaksi tammikuussa 2019.

Voit ostaa elokuvan omaksesi täältä. Kyseessä on affiliatelinkki, eli saan pienen siivun linkin kautta tehdyistä myynneistä. Olen oman kappaleeni ostanut juuri kyseisestä paikasta.

Mitä mieltä sinä olet Maa aikojen alussa -elokuvasta? Onko se jättänyt sinulle joitain traumoja tai herättänyt voimakkaita fiiliksiä?

Ystäväsi,

Guf

Share